Ehdinkö kouluttaa?

Hevonen ei synny päässään toimintaohjeet hillityn aktiiviseen tottelevaisuuteen tai keinoihin kommunikoida omista tarpeista. Samaan aikaan, kun aika on kortilla, meillä on käytössämme kumuloituva määrä tietoa ja käytäntöjä, jotka tukevat tarvetta jokapäiväiselle kouluttamiselle tulevaisuuden varalle eikä vain silloin, kun taitoa tarvitsisi. Hevosten kanssa harrastaminen on erittäin aikaa vievää ja parhaimmillaan tallin huoltotöihin ja hevosen hoitoon kuluu monikertainen aika verrattuna itse hevosten kanssa harjoitteluun. Väistämättä moni kohtaa tilanteita, joissa omien harrastustavoitteiden ja hevosen mielekkyyden tai tiettyjen perustaitojen kouluttamisen suhteen tehdään kompromisseja. Mutta miten kiireessä tehostetaan hevosen oppimista?

Jo lähtökohtaisesti hevosen kanssa vietetty aika täytyy käyttää mahdollisimman tehokkaasti: Hevonen harvemmin elää kanssamme kuten vaikkapa koira, jolloin käytössä on määrällisesti vähemmän vuorovaikutukseen käytettävä tilanteita, jotka on täytettävä laadulla. Koska eläimet oppivat koko ajan, ja hevoset vielä erityisen nopeasti ja tunteikkaasti, on ihmisen tekemillä pienilläkin valinnoilla väliä.

Kuten jo mainitsin, on monia taitoja, joiden etukäteen harjoittelusta on erittäin paljon hyötyä. Esimerkiksi erityisesti potentiaalisesti jännittäviin asioihin, kuten pesupaikkaan, uuteen halliin tai kengitystilanteeseen kannattaa ladata etukäteen positiivista arvoa tekemällä tilanteista mahdollisimman omaehtoisia ja palkitsevaa, jotta ensimmäiset kokemukset puskuroisivat myöhemmin mahdollisia jännittymisiä. Pakkoporkkana tilanne päällä ei auta, vaikka pitääkin hevosen usein tarpeeksi paikoillaan vaan stressiä vähentää tilanteen kontrolloitavuus ja ennakoitavuus.

Kuitenkin on myös taitoja, joita voi ja kannattaa harjoitella arjen lomassa, mikä on hyvä uutinen kaikille kiireisille! Vaikka kaikki maailman tietokaan ei aina suoraan ennusta muutosta toiminnassa vaan tiedon täytyy koskettaa henkilökohtaisesti. Usein kouluttamisesta lähdetään etsimään lisää tietoa vasta sitten, kun ongelmia on jo syntynyt tai on syntymässä, mutta omaan hevosarkeen voi tehdä hevosen hyvinvointia, oppimista ja ihmisen ja hevosen väliseen vuorovaikutukseen liittyviä pieniä tavoitteita, joiden kehittymistä voidaan havainnoida jo yhden tallikerran aikana. Näin arkistenkaan asioiden kouluttamisen tai uudelleenkouluttamisen aloittamiseen ei nouse liian suurta kynnystä.

Tehokkaan ja myös hevoselle miellyttävän arjen koulutuksen pohjaksi voisi tiivistää:

Kiinnostus ja ymmärrys hevoseen

Kiinnostus hevoseen sen itsensä, ei vain sen harrastuksellisen hyötyarvon vuoksi, on tärkeää. Omien toimintamenetelmien enemmän tai vähemmän tietoisen valinnan suhteen onkin merkityksellistä millaisena persoonana näemme hevosyksilön. Kouluttaakseen hyvin arjessa ei tarvita massiivista oppimisen teorioiden tuntemusta vaan tietoa siitä mistä asioista oma- tai lainahevonen nauttii ja mitä mieluisaa asiaa tai toimintaa se voisi tavoitella eri tilanteissa. Jos et tiedä, aina voi kysyä joltakulta tai lähteä tutustumaan hevoseen kokeilemalla. On myös hyvä tiedostaa asiat, joista hevonen luonnostaan tai yksilönä ei pidä tai joita se pelkää ja kunnioittaa niitä rajoja. Sietokykyä voi venyttää ilman provosoitumista. Myös omaa. Kaikki hevosen käyttäytyminen ei ole miellyttävää, mutta hyvä arjen kouluttaminen vaatii sitoutumista ymmärtää hevosta niin hyvässä kuin pahassa. Toiminnalle löytyy lähes aina jokin järkevä selitys ja monesta reaktiiviseksi kuvaillusta hevosesta kuoriutuu vallan leppoisa ystävä, kun niiden omat henkilökohtaiset rajat ja mieltymykset huomioidaan mahdollisimman monipuolisesti arjessa. Hevosen tunteminen säästää aikaa arvailulta ja voit keskittyä tehokkaammin itse toimintaan.

Tavoitteiden joustava suunnittelu

Jotta voi vahvistaa oikeansuuntaisia käytöksiä ja tunnetoja, täytyy olla tiedossa tavoite. Hevosen tunteminen on avain realististen tavoitteiden asettamiseen. Tavoite voi olla vaikka ”rauhallinen siirtyminen tarhasta talliin ennen iltaheiniä ihmisen vierellä kävellen ja tarvittaessa hidastaminen” tai ”enemmän positiivisen vuorovaikutuksen hetkiä karsinassa”. Edes jonkinlainen tavoite on parempi kuin ei mitään. Kun suunnitelman upottaa normaalien tallirutiinien lomaan, kouluttaa ihan huomaamattaan hyödyllisiä taitoja.

Myös ”hevosen pitäisi osata” ajattelun muuttaminen ”minun täytyy opettaa hevoselle” ajattelutavaksi voi kannustaa näkemään jo ne pienet positiiviset kehitykset, joita tarvitaan käytöksen aikaansaamiseksi. Tarkan, virheiden sijaan onnistumisia tarkkailevan alun jälkeen kehitys lähtee yleensä hyvin vauhtiin. Muista tarvittaessa joustaa suunnitelmasta sillä tilanteet hevosten kanssa voivat vaihtua hyvinkin tiuhaan!

Seuraamukset opettavat

Hevosen oman, mutta myös ihmisen toiminnan seuraamuksilla on valtava merkitys sille kuinka hevonen suhtautuu kyseisen hetken lisäksi myös tulevaisuudessa samankaltaisiin tapahtumiin. Luottamukselle annetaan hevosen ja ihmisen välisissä suhteissa suuri arvo ja siksikin suhde kannattaa perustaa positiivisiin kokemuksiin tiukan hierarkisen suhteen sijaan. Luottavainen hevonen kestää suhteelta huonotkin päivät. Hevosen hyvinvoinnin kannalta merkitystä on usein toistuvilla tapahtumilla ja positiivisista kokemuksista hevonen oppii luotettavasti toistamaan myös ihmisen toivomia taitoja jopa kuukausien päästä, koska se haluaa toiminnallaan tavoitella miellyttäviä seuraamuksia. Vaikka tietoiset epämiellyttävät seuraamukset, kuten komentaminen, voisivat palkita ihmisen epätoivotun käytöksen hetkellisellä loppumisella, rankaisut eivät auta hevosta sopeutumaan vaan ne muuttavat hevosen kokemusta ympäristöstä ja ihmisistä negatiiviseen suuntaan aiheuttaen jopa sulkeutuneisuutta tai aggressiivista käyttäytymistä.

Mieti siis: Mitä haluan omalla toiminnallani hevoselle opettaa A) tehtävästä, B) ihmisten kanssa toimimisesta. Keskity esimerkiksi vahvistamaan karsinassa paikoillaan seisomista liikkumisen estelyn sijaan. Tarkkaile siis esimerkiksi taluttaessa mistä käytöksestä löysäät riimunnarun paineen, ethän kiristä lisää juuri oikean käytöksen hetkellä, muistatko kehua ja palkita hevosen esimerkiksi rapsutuksin/ruokapalkinnoin/tauolla jo pienestäkin hidastamisesta tai eteen ilmestyvän heinäkasan ohittamisesta ja edetä asteittain vaatimustasossa kohti suurempaa hidastamista, josta hevonen pääsee palkkioksi taas lähemmäs tallia?

IMG_5233
Kuntoilun ei tarvitse mennä pelkäksi herkkujen syönniksi, mutta esimerkiksi ruokapalkinnotkin voi kohdentaa tarkasti. Kuvassa harjoiteltiin rintakehän kohottamista jalustinremmi”kaulanarun” kanssa.

Läsnäolo

Ajan rajallisuudesta johtuen oma huomio kannattaa jo lähtökohtaisesti suunnata hevoseen ja erityisesti siihen mitä hevonen kommunikoi ihmisen tai ympäristön suuntaan. Saat näin arvokasta tietoa hevosen taidoista ja tuntemuksista sekä pystyt ennakoimaan äkilliset epämiellyttävät tilanteet, kuten selän takaa lähimmälle ruokaämpärille ryntäämisen. Olemalla läsnä pystyt havainnoimaan hevosen reaktioita ja arvioimaan sen mahdollisia tunnetiloja eri tilanteissa. Vaikka hevonen elää hetkessä, se ei ole aina ihmiselle läsnä. Olemalla läsnä ja tuntemalla hevosen pystyt myös muokkaamaan vallitsevaa tilannetta aina vain paremmin hevosen keskittymistä ja näin myös oppimista tukevaksi!

Tee asiat helpoksi ja johdonmukaisesti positiivisiksi

Vaikka kouluttaminen pitää teoriassa sisällään monenlaisia sääntöjä ja periaatteita, kannattaa asiat tehdä arjessa mahdollisimman helpoksi. Kun asennoituu kouluttamaan joka hetki ja tekemään edes muutamia hevoselle motivoivia toistoja siellä täällä tallikäynnin aikana, pääsee hyvin alkuun. Helpot palkkiot voivat motivoida myös hevosta yhteistyöhön.

Jos tavoite on saada hevonen pesupaikalle, kannattaa käyttää voiman sijasta asteittain etenevää houkuttelua. Vaikka esimerkiksi houkuttelua ei ajatella aina tehokkaaksi tavaksi kouluttaa pysyviä taitoja, auttaa jokainen positiivinen kokemus sujuvien rutiinien luomisessa. Mikäli aiempaa suurta pelkotaustaa ei ole, ei välttämättä tarvita kuin vähän porkkanaa matkaeväänä uteliaisuuden herättämiseksi ja lämmin juoma pesupaikalla jalkojen pesun jälkeen.

Äärimmäisen helppo tapa saada toistoja ja yleistämistä esimerkiksi niskan asettumiselle, eteenpäin menon ja peruuttamisen vaihtelulle tai rauhalliselle paikoillaan seisomiselle on tehdä niitä alku- ja loppukäyntien aikana, maastossa, siirtymissä tarhasta talliin, tallista maneesiin, maneesista talliin jne. Jos huomaat satuloinnin olevan hieman epämiellyttävää, voi muutaman porkkanan heittää kuppiin hamuiltavaksi samalla kun kiristää vyötä mahdollisimman hienovaraisesti.

Myös huomioimalla käyttäytymistarpeet tuetaan kouluttamista! Kouluttaminen itsessään voi olla virikkeellistä, mutta käyttäytymistarpeita tukevilla, aktivoivilla asioilla voi esimerkiksi tylsyydestä ja ahdistuneisuudesta kumpuavaa voimakasta käytöstä vähentää, mikä taas helpottaa esimerkiksi rauhallisuutta vaativien taitojen harjoittelua. Kun hevosen on helppo pysyä paikoillaan, pääsee haluttua käytöstä vahvistamaan myös useammin.

Yhtä oikeaa tapaa tehdä asioita ei ole, mutta yksinkertaisten perusasioiden avulla voi arkitaitoja lähteä sujuvasti vahvistamaan kaiken toiminnan lomassa.

Sujuvaa syksyä kaikille!

 

© Heta Rautiainen

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s