Toistuva sosiaalinen stressi

Toistuvilla tapahtumilla on yksilön hyvinvoinnille suuri merkitys. Ei siis ole yhdentekevää kenen kanssa tai kenen läheisyydessä kotilemmikkimme ja tallilla asuva hevoystävämme viettää valtaosan ajastaan saati kuinka itse toimimme. Sosiaalisen stressin tiedetään heikentävän eläinten hyvinvointia, mutta millaisia vaikutuksia tarkalleen toistuvalla sosiaalisen stressin alle joutumisella on? Tässä tekstissä avaan asiaa muutaman mielenkiintoisen löydöksen ja parin tärkeän näkökulman kautta.

STRESSI SAIRASTUTTAA JA AHDISTAA

Koe-eläinhiirillä tehdyissä sosiaalisen häiriön tutkimuksissa (Social disruption model, SDR) häkissä oleva hiiri joutuu toistuvasti aggressiivisesti käyttäytyvän lajitoverin hyökkäyksen kohteeksi. Tällä on todettu olevan vaikutuksia mm. immuunipuolustuksen heikkenemiseen aiheuttaen lisäksi ahdistuneen käyttäytymisen lisääntymistä vähintään viikon ajan. 1 Tutkimuksessa hyökkääväksi osapuoleksi valittiin hiiret, joilla on agonistista käyttäytymistaustaa ja lisäksi hyökkäävyyden todennäköisyyttä suurennettiin eristämällä niitä muutama viikko ennen yhdistämistä ”testihiiren” kanssa.

Yleisenä huomautuksena: Tämä ei tarkoita sitä, että tietyt yksilöt lajista riippumatta olisivat ilkeitä ja karkean hierarkisia kaikissa tilanteissa, mutta vastaavia tilanteita voi käydä, jos aiheutetaan kahden tuntemattoman yksilön kesken esimerkiksi resurssikiista (pieni tila, rajallinen ruoka). On aina se, jolle esimerkiksi tila sattuu olemaan tärkeämpi kuin toiselle ja aina löytyy se, joka toteaa paremmaksi väistää.

Myös muissa tutkimuksissa on löydetty vastaavia tuloksia. Toistuva hyökkäys kahden tunnin ajan alakynteen jäävän sovittelevista eleistä, kuten väistämisestä, kyyristymisestä ja pakenemisesta, (submission) huolimatta aiheutti kortikosteroni-hormonin kaksinkertaisen erittymisen. Lisäksi on havaittu pernalähtöisten valkosolujen (immuunipuolustus, patogeenien tunnistus ja tuhoaminen) määrän pienenemistä, ulkoisten vammojen esiintymistä sekä tutkimiskäyttäytymisen ja sosiaalisten aloitteiden heikkenemistä.2

Kun elimistön oma immuunipuolustus heikkenee, on yksilö altis jopa normaalisti melko harmittomien taudinaiheuttajien tai muiden mikrobien vakaville taudeille. Myös normaalit elintoiminnot voivat häiriintyä aiheuttaen ongelmia. Esimerkiksi hevosilla vatsaongelmat, kuten mahahaava, ovat yhteydessä stressiin.

PUHUTAAN HIEMAN KORTIKOSTERONISTA

Kortikosteroni syntetisoidaan kortisolista ja toimii aivan tavallisena lisämunuaishormonina, kuten vaikkapa kortisoli. Kortikosteroni toimii mm. energia-aineenvaihdunnassa, immuunipuolustuksessa sekä stressivasteessa ja lisäksi se voidaan muuttaa myös elimistön neste-ja suolatasapainoa sääteleväksi aldosteroniksi.

Kortikosteronin pitoisuuden nousu vähentää proteiinisynteesiä. Linnuilla tämä heikentää höyhenpeitteen kasvua. Lisäksi merilintujen poikasilla kortikosteronipitoisuuden kasvu on aiheuttanut lisääntynyttä ruuan kerjäämistä ja aggressiivista käyttäytymistä. Pitkällä aikavälillä myös kognitiiviset kyvyt, kuten joustavaan toimintaan tarvittavat ongelmanratkaisutaidot, voivat heiketä.4

POHDINTAA

Vaikka linnut ja hevoset/koirat/muut eläimet eivät fysiologiansa puolesta ole suoraan verrattavissa keskenään, en voi olla vetämättä jälkimmäisiä lajeja koskevan tutkimuksen sekä käytännön kokemuksen pohjalta päässäni johtopäätöksiä. Voisiko esimerkiksi yhteys olla sama hevosten karvan kunnon heikkenemiseen stressissä? Lisäksi aivojen toiminta ja rakenne on melko yhteneväinen vaikuttaen myös ilmenevään käyttäytymiseen. Myös esimerkiksi jostain syystä stressaantuneet hevoset ovat kokemuksen mukaan ruoka-aggressiivisia ja myös stressaantunut koira voi alkaa puolustaa resursseja tai käyttäytyä vahingoittavasti muita kohtaan. Stressaantuneet eläimet myös sairastuvat helpommin. Mitä pidempään stressi jatkuu, sitä heikemmäksi myös aivojen stressinpuskurointimekanismit käyvät altistaen myös kongition muutoksille. Kroonisesti stressaantunut eläin saattaakin siis näyttää hieman nuhjuiselta, mutta myös ilmentää persoonallisuuden muutoksia.

Onkin mielenkiintoista mitkä mekanismit oikeastaan vaikuttavat stressin herkistämän toiminnan taustalla. Koska stressillä voi olla vaikutuksia myös muualle kuin itse konfliktihetkeen, onkin elinympäristön stressin minimointi tärkeimpiä ja ensisijaisia keinoja esimerkiksi hankaliksi koettujen käytösten ongelmanratkaisussa. Ja vaikka ympäristö olisi rauhaista, on ajoittain hyvä tarkastella myös virikkeellisyyden tarve sillä tylsyyskin on stressaavaa toimintaa kaipaavalle eläimelle.

Vaikka on täysin normaalia, että ryhmäelämässä tulee yksittäisiä tilanteita, joissa joku joutuu hetkellisesti alakynteen, on ihminen vastuussa eläinten hyvinvoinnista ja myös sosiaalisten suhteiden terveyden säännöllisestä tarkastelusta. Laumaelämässä sosiaalinen sovittelevuus on hyvä piirre ja esimerkiksi sosiaalistuminen muiden eri ikäisten yksilöiden kanssa luo pohjaa sujuville ryhmätaidoille. Silti jatkuva ympäristön paine kirjaimellisesti syö sisältäpäin.

Tallivierustovereiden tai koirien väliseen jatkuvaan rähinään ei siis tulisi tottua vaan pohtia keinoja yhteissovun edistämiseksi. Hetkellinen erottaminen voi olla paikallaan, mutta sosiaalista yksilöä ei lähtökohtaisesti kannata leimata sopeutumattomaksi.

Yleisesti ottaen tärkeitä resursseja ovat tila, ruoka, vesi, toiset lajitoverit, joskus ihmisen huomio. Lisäämällä riittävästi resursseja ja tarvittaessa etsimällä sopivampia lajitovereita voidaan edistää eläimen lajityypillisten käyttäytymistarpeiden täyttymistä ja edistää hyvinvointia.

Koska myös ihminen luo sosiaalisia suhteita muihin eläimiin, on meidän varottava käyttäytymästä vahingossa uhkaavasti niitä kohtaan, jotta pystymme toteuttamaan mm. eläinsuojelulain kirjauksia olla tuottamatta pelkoa ja tarpeetonta kärsimystä (3§, 6§). Esimerkiksi keskittyminen niihin asioihin, joita ei haluta eläimen tekevän johtaa kieltämisen kierteeseen, joka väistämättä aiheuttaa pelkoa ja epämukavuutta. Tämä johtaa usein herkistymisen kautta ylivarovaisuuteen, ylimitoitettuihin reaktioihin ja oman käyttäytymisen ilmaisun heikkenemiseen eli stressi jää. Pahin tilanne on opitun avuttomuuden kehittyminen. Yhteinen hyvinvointi syntyy johdonmukaisesti toistuvien positiivisten kokemusten ja palkitsevan kommunikaation pohjalta. Tärkeintä on joka päivä tehdä hieman ymmärtäväisemmin.

Hyvää alkavaa viikkoa kaikille! 🙂

Lähteet

  1. Repeated social defeat causes increased anxiety-like behavior and alters splenocyte function in C57BL/6 and CD-1 mice. Kinsey SG, et al. Brain Behav Immun. 2007.
  2. Social stress induces glucocorticoid resistance in subordinate animals. Avitsur R, et al. Horm Behav. 2001
  3. Corticosterone inhibits feather growth: Potential mechanism explaining seasonal down regulation of corticosterone during molt. Romero LM, et al. Comparative Biochemistry and Physiology Part A: Molecular & Integrative Physiology. 2005
  4. Benefits and costs of increased levels of corticosterone in seabird chicks. Kitaysky AS, et al. Hormones and Behavior. 2003

Tutustu lisää

©Heta Rautiainen 8.11.2019

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s