Ystävyys on jaettu kokemus

Hyvää ystävänpäivää! 

Tässä kirjoituksessa jaan lyhyesti muutamia ajatuksia sekä joitain tieteellisessä tutkimuksessa esiintyviä käsityksiä siitä, mitä ystävyys eläinten välillä sekä eläinten ja ihmisten välillä oikein on tai kuinka se voisi ilmetä eikä kirjoitus pyri olemaan täydellinen lajien välisen ystävyyden tutkimuskooste vaan ennemmin eräänlainen rajattu johdattelu aiheeseen. Ja vaikka ihmisen suhde eläimiin voi olla samaan aikaan ystävyys- ja hyötysuhde, keskityn tässä vain ystävyysnäkökulmaan.

Ystävyys on tunne, joka jaetaan toistuvasti toisen kanssa, ja jota ilmaistaan positiivisella toiminnalla. 

Ystävyys on sitä, kun tiettyjen yksilöiden kanssa jaetaan suhteellisesti enemmän positiiviseen vuorovaikutukseen, mielihyvään, onnellisuuteen ja hoivaan perustuvia hetkiä (poislukien tässä käyttäytyminen, jonka motivaattorina on esimerkiksi lisääntyminen) ja minimoidaan konfliktien mahdollisuudet. Ystävyyttä kuvaavat vapaaehtoisuus, kestävyys, molemminpuolinen osallistuminen ja käyttäytymisen tai tapahtuman odotusarvon muutos tietyssä seurassa (Sankey ym. 2010, Suomen Mielenterveys ry).

Ystävyyteen voi kuulua rajukin leikki kunhan se on molemmin puolin vapaaehtoista ja viihdyttävää. Tällainen leikki onnistuu vain toisen lajitoverin kanssa, joka pystyy riittävällä tarkkuudella ilmaisemaan sellaisia ehdotuksia, joita eläin ymmärtää ja voi niihin reagoida. Ihminen on hyvä kumppani, mutta ei korvaa lajitoverin seuraa.

Eläintutkimuksessa sosiaalisista suhteista ja ystävyyssuhteista mitataan mm. suhteiden vahvuutta, vuorovaikutuksen ilmenemistapaa ja dynamiikkaa (Sueur ym. 2017). Tutkijat eivät ole aina täysin yksimielisiä siitä mille sosiaalisille eleille voidaan antaa eniten painoarvoa ystävyyssuhteiden mittarina ja eri lajeilla ystävyyden ilmaisu voi olla erilaista. Esimerkiksi puolivilleissä hevoslaumoissa sosiaalisuutta ja ystävyyssuhteiden muodostamisessa luotettavia tarkkailtavia käyttäytymisiä ovat lyhytaikaisissa kokeissa olleet mm. fyysinen läheisyys ja molemminpuolinen hoiva /rapsuttelukäyttäytyminen (allogrooming) (Wolter 2018,). Lisäksi ruunilla, oreilla ja nuorilla hevosilla ilmenee tammoja ja vanhoja hevosia enemmän aktiivista leikkiä (Sigurjónsdóttir ym. 2019). Vuohien sosiaalisen käyttäytymisen tutkimuksissa korostui erityisesti yhdessä makoilu tiettyjen yksilöiden välillä kestävämmän sosiaalisen suhteen mittarina (Toinon 2019). Myös makaki-apinaurosten (Macaca radiata) ystävyyssuhteet ryhmän eri yksilöiden välillä vaihtelevat ja niiden syntymistä ei estä tiukka hierarkia (Adiseshan 2011). Oleellista on, että eläin haluaisi toistuvasti hakeutua toisen seuraan ja tehdä aloitteen tai lähteä mukaan positiiviseen sosiaaliseen vuorovaikutukseen.

Tällaisissa sosiaalisissa kontakteissa solmitaan kestäviä ystävyyssuhteita tiettyjen yksilöiden kesken ja kehitytään paremmiksi sosiaalisten taitojen käyttäjiksi yleisesti isommassa ryhmässä ja vaihtuvissa tilanteissa. Esimerkiksi leikissä, jota pidetään myös yhtenä hyvinvoinnin mittarina, tärkeää on vastavuoroisuus: Toinen yksilö ei saa olla vain toisen jahdattava, painityyny ja pureskelun tarpeen kohde. Muuten ystävyyteen kuuluvaksi ajateltu käyttäytyminen ei tuekaan hyvinvointia. Tässä edellä mainitut vapaaehtoisuus ja vuorovaikutteisuus nousevat tärkeään osaan. Koirilla yksilöiden välillä kehittyy sääntöjä, millaista toimintaa sallitaan, kuinka pitkään ja millä voimakkuudella, jotta toinen ei keskeytä leikkiä. Lisäksi on opittava kuinka pyytää anteeksi virhettään sovittelemalla ja leikkikumarruksin (Bekoff 2018).  

Koska edellä mainittuja tapahtumia voi ilmetä myös sattumalta ja lyhytkestoisina hetkinä, on ystävyyssuhteille oleellista myös yhteisen ajan kesto ja jatkuvuus yli ajan, jossa toistuvalla positiivisella vuorovaikutuksella myös ylläpidetään alkaneita suhteita. Kuten kouluttamisessakin: Yksi hyvin palkittu toisto ei tee vielä yleensä tee luotettavasti opittua taitoa, vaan tarvitsee positiivista toistoa erilaisissa tilanteissa.

Ystävyys vaatii emotionaalista älykkyyttä eli toisen tunnetilojen huomioimista.

Toisten tuottamien seuraamusten lisäksi sosiaaliseen vuorovaikutukseen vaikuttavat yksilön sisäiset tekijät (oma sen hetkinen kokemusmaailma), muut ulkoiset tekijät sekä aiemmat kokemukset vuorovaikutuksesta muiden yksilöiden kanssa. Myös riittävästi resursseja tarvitaan, jotta myös muuta kuin selviytymiseen ja kilpailuun liittyvää sosiaalista vuorovaikutusta voi esiintyä. Epäsosiaalisuus sosiaalisella eläimellä voi johtua myös esimerkiksi kivusta (Pehkonen ym. 2019).

Hyvät ystävykset tai vähintään ”hyvän päivän tuttavat” voidaankin muistaa pitkänkin ajan jälkeen. Moni ehkä tunnistaa arkielämästä tilanteita, joissa aiemmin ystävällisissä merkeissä tavanneet eläimet ovat kiinnostuneet toisistaan muita enemmän tai tunnistaessaan aisteillaan toisen jostain kaukaa, mikä johtaa aktiivisuuden nousuun ja innostuneeseen odotustilaan. Eläimet voivat myös hätääntyä ystävän poismenosta ja ainakin elefanteilla tiedetään olevan jopa pitkäaikaista ystävän poismenon surua sekä hautajaisrituaaleiksi nimettyä käyttäytymistä (Wittemeyer). Kuitenkin onneksi arjessa lemmikkieläimillä uusien ystävyyssuhteiden solmiminen sekä mielekäs elämä ovat nähtävästi auttaneet pääsemään yli tärkeän lajitoverin poismenosta tai oman ihmisen väliaikaisesta katoamisesta.

Oman lajitoverin seuraa ei voi korvata, mutta monenlajiset ystävyyssuhteet rikastuttavat parhaimmillaan elämää. Lajien välinen ystävyys (tai ainakin sellaiseksi usein tulkittava vuorovaikutus) on näkyvillä laajasti nykyään myös sosiaalisessa mediassa. Vaikka ei-ihmis-eläinlajien välisissä suhteissa on riskejä, kuten stressi, ahdistus, onnettomuudet sekä peto-saalis-suhteen muodostuminen, ovat ne mahdollisia. Sosiaalisessa mediassa on paljon videoita, joissa esimerkiksi kissa käy rohkaistuu tutustumaan itseään suurempia kotieläimiä, koira hoitaa kissanpentuja ja leikkii niiden kanssa tai hevoset, naudat ja lampaat leikkivät samassa haassa.  

Ei-ihmis-lajien välistä ystävyyttä voi alkaa ihan tavallisissa koti- ja tilaoloissa, mutta myös stressaavassa tilanteessa mm. orvoille, emästään erotetuille, epäsuotuisissa ympäristöissä oleville sekä petoeläimen kohtaamisessa. Ruotsalaisessa videoanalyysissä aikuiset eläimet tutustuivat enemmän sosiaalisen bondaamisen ja läheisyyden kautta, kun taas leikki oli lapsieläimille luonteva tapa tutustua (Silva 2017). Arjen kokemusten perusteella erityisesti varhaisilla kokemuksilla on merkittävä asema tottumisessa ja siinä, kuinka luottavaisesti muun lajin edustajia tai ylipäätään uusia asioita kohdataan. Eli millaiset erilaiset eläimet koetaan normaaliksi osaksi arkea. Kaikista ei tarvitse tulla ystäviä, mutta helpottavaa voi olla edes sietää ilman pelkoa tai vihaa.

Sosiaalisuus ja ystävät ovat sekä ihmisille että monille muille sosiaalisille eläinlajeille tärkeä tarve.

Vuosisatojen saatossa on yleistynyt ymmärrys siitä, että myös ihmisen ja muiden eläinten suhde tulisi perustua esimerkiksi hierarkisen johtajuussuhteen sijaan hoivasuhteeseen (Dierendonck & Goodwin 2005, Bekoff 2018). On kiehtovaa miksi ihminen haluaa luoda kumppanuutta muiden lajien kanssa. Joka tapauksessa ystävyys eläinten kanssa tuo myös ihmisille henkistä mielihyvää ja voi olla auttaa myös sosiaalisten taitojen kehityksesstä (Grandgeorge 2011). Myös ihmisen ja eläinten suhteen tutkimus omana tutkimusalanaan on kasvattanut näkyvyyttään (Knight 2018). Tutkimukseen sisältyy mm. ihmisten käsityksiä eläimistä ja millaisia merkityksiä ja sanallisia kuvailuja annamme eläimille. Lisäksi fysiologisissa mittauksissa voidaan nähdä esimerkiksi sykkeen laskemista sekä mielihyväänja hoivaan liittyvän oksitosiini-hormonin nousua sekä ihmisillä että koirilla rauhallisessa vuorovaikutuksessa, vaikka aina mittauksissa ei nähdä merkittäviä muutoksia ihmisten tai koirien reaktioissa (Pop 2014). Tämä on suuri hyppäys siitä, että alkujaan monet eläinlajit ovat olleet ihmiselle saalistettavaa ruokaa ja hyödykkeitä.

Nykypäivänä ihminen tarjoaa eläimille mahdollisuudet perustarpeisiin, käyttäytymistarpeisiin ja lajityypilliseen käyttäytymiseen, mutta myös on vastuussa myös ystävyyssuhteiden muodostamiseen liittyvien mahdollisuuksien luomisesta. Luonnossa eläimet valitsevat vapaasti ne lajitoverit, joiden kanssa haluaisivat vuorovaikuttaa, joten turvallinen, keinotekoinen laumauttaminen vaatii aikaa totutteluun ja tarkkailua sopivatko tietyt yksilöt yhteen. Ihmisen vastuullisessa roolissa eläimen ystävänä ja edunvalvojana tärkein taito on ehdottomasti olla kiinnostunut eläimestä ja sen tarpeista sekä riittävä lähdekritiikki. Käytännön päätösten tulisi perustua tutkittuun tietoon ja sen soveltamiseen sekä kokemuksista saatuihin eläimen näkökulman huomioiviin tapoihin. Oman ja eläimen välisen ystävyyssuhteen arviointi tulisi perustua mahdollisimman oikeaan tulkintaan siitä, mikä on eläimen käyttäytymiselle tieteen mukaan mahdollista ja mitä muita asioita eläin voisi tarvita. Vaikka usein ystävyyssuhteissa ilmenee molemminpuolinen hyötyminen, on ihmisen asemassa oleellista myös tämä eläimen toiveiden täyttäminen ilman omia odotuksia. Vastaavanlaisia ”uhraamuksia” ilman välitöntä hyötyä emme valitettavasti voi muilta eläimiltä itsellemme vaatia, vaikka eläimillä on nähty ihmiskielellä tulkiten vilpittömiä ei omaan hyötyyn johtavaa muiden auttamista (Ben-Ami Bartal 2012).

Kaiken lisäksi, ihminen tarvitsee myös ihmisystäviä. Rakkaus eläimiin tuo samanhenkisiä ihmisiä yhteen sekä arjessa että sosiaalisessa mediassa ja usein vuorovaikutus esimerkiksi saman lajin harrastajien välillä on vilkasta. Tämä mahdollistaa ilon kokemusten sekä myös vaikeiden asioiden jakamisen, mutta parhaimmillaan myös tärkeiden ystävyyssuhteiden ja tukiverkkojen rakentamisen. Kaikille lapsista aikuisiin tulisi olla oikeus turvalliseen ympäristöön, jossa voi kokea ystävyyttä eläinten lisäksi myös muiden kanssa ilman syrjinnän pelkoa esimerkiksi harrastustottumuksistaan. Valittu yksinolo tai kaksinolo eläimen kanssa on ihan normaalia, mutta tahaton yksin jääminen yrityksistä huolimatta tekee kokemuksena henkisesti kipeää (Halme 2015). Jo ystävälliset sanat ja teot itsessään ilman varsinaista sydänystävyyttä voivat edistää sosiaalisten yhteisöjen keskinäistä sopua sekä ammattiryhmien kollegiaalisuutta.

Luottamus ja ystävyys eläimiin liittyvissä ystävyyssuhteissa tuo toivoa myös siihen, että esimerkiksi oma lemmikki saa hoivaa silloinkin, kun apua tarvitaan. Myös eri alojen ammattilaisten apu on tärkeää terveydenhoitoon ja kouluttamiseen liittyvässä näkökulmassa eläinten hyvinvoinnin edistäjänä. Lisäksi ihmisen kannattaa olla myös oma ystävänsä ja huolehtia omasta jaksamisestaan. Kun resurssit ja motivaatio tutustua eläinten kokemusmaailmaan ovat kunnossa ja apua tarvittaessa saatavilla, on mahdollista löytää jaksamista myös luotettavien tietolähteiden kahlaamiseen ja tarvittaessa muutosten tekemiseen.

Ystävyys on yhdessäoloa ilman odotuksia ja vaatimuksia

Arjessa hyvin pienilläkin teoilla on toistuessaan suuri merkitys kokonaiskuvan kannalta.  Yhdessäolo ilman odotuksia. Toisen näkökulman huomiointi ja toisen arvostamien asioiden tarjoaminen. Elämän mahdollisiin jännittäviin asioihin valmistelu asteittain etenevällä totuttamisella ilman pelkoa ja yksinkertaisten vahvojen perustaitojen kautta. Seuran valitseminen. Olemalla ystävällinen ja välttämällä konfliktia silloinkin, kun asiat eivät mene toivotusti. Toivotusta käytöksestä palkitsemalla tai jakamalla herkun muuten vaan. Ystävälle voi olla juuri sellainen kuin on. Ilman vaatimuksia parempana yksilönä olosta. Ystävä on toiselle ystävä, koska hän on juuri hän eikä kukaan toinen. Jokainen lapsesta vanhukseen ansaitsee ystävän niin omasta kuin toisesta  ❤ 

Mikä tekee sinulle ystävän ja millaisia hyvää oloa tuottavia asioita jaatte yhdessä? 🙂

© Heta Rautiainen 14.2.2020

Lisälukemista

Megan K. Mueller (2014) The Relationship between Types of Human–Animal Interaction and Attitudes about Animals: An Exploratory Study, Anthrozoös, 27:2, 295-308, DOI: 10.2752/175303714X13903827487728 https://www.tandfonline.com/doi/abs/10.2752/175303714X13903827487728?journalCode=rfan20

”Ettei kenenkään tarvitsisi olla ilman ystävää…” Ystävättä olemisen yhteys nuorten hyvinvointiin liittyviin tekijöihin. Halme 2015. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://www.julkari.fi/handle/10024/126930

Helena Telkänranta. Millaista on olla eläin? (2015). Suomalaisen kirjallisuuden seura 

Helena Telkänranta. Eläin ja ihminen: Mikä meitä yhdistää? (2016). Suomalaisen kirjallisuuden seura

Hyvinvoivalla hevosella on empaattinen omistaja. Eläinten hyvinvointikeskus. 21.6.2018 https://www.elaintieto.fi/blogi/2792/

Hevosen persoonallisuus ja temperamentti hyvinvoinnin tekijöinä. Eläinten hyvinvointikeskus. 14.2.2020 https://www.elaintieto.fi/blogi/hevosen-persoonallisuus-hyvinvointitekijana/

Katri Saarikiven kolumni: Asuvatko mielessäsi oikeat ihmiset? https://yle.fi/uutiset/3-11170511

(Olisin tosin toivonut tarkennusta väitteelle ” Ihmisillä näyttäisi kuitenkin olevan muita eläimiä syvempi ystävänkaipuu” millä tavalla tämä ilmenee sillä myös muille eläimille ystävän poismeno tai puuttuminen voi olla voimakkaasti stressaava kokemus. Onko esimerkiksi tässä ihmisillä kyseessä nk. menneen tai tulevan murehtiminen ystävän vuoksi tms.)

Chirag Patel: 10 Things Your Dog Wishes You Knew (osuus alkaa 18 minuutin kohdalta) https://spca.bc.ca/i-need-help-with/petcarebehaviour/bc-spca-dog-behaviour-event-10-things-dog-wishes-knew-video/

Lähteet

1. Adiseshan, A., Adiseshan, T. and Isbell, L.A. (2011), Affiliative relationships and reciprocity among adult male bonnet macaques (Macaca radiata) at Arunachala Hill, India. Am. J. Primatol., 73: 1107-1113. doi:10.1002/ajp.20987
2. Ben-Ami Bartal I, Decety J, Mason P. Empathy and pro-social behavior in rats [published correction appears in Science. 2012 Jan 27;335(6067):401]. Science. 2011;334(6061):1427–1430. doi:10.1126/science.1210789
3. Marc Bekoff. (2018). Canine confidential: why dogs do why they do. The University of Chicago Press. 
4. Dierendonck, M.C. & Goodwin, Debbie. (2005). Social contact in horses: Implications for human-horse interactions.
5. Grandgeorge, Marine & Hausberger, Martine. (2011). Human-animal relationships: From daily life to animal-assisted therapies. Annali dell’Istituto superiore di sanità. 47. 397-408. 10.4415/ANN_11_04_12.
6. Knight, John. (2018). Human–Animal Relations. 1-8. 10.1002/9781118924396.wbiea1997.
7. Sankey, Carol & Richard-Yris, Marie-Annick & Leroy, Hélène & Henry, Séverine & Hausberger, Martine. (2010). Positive interactions lead to lasting positive memories in horses, Equus caballus. Animal Behaviour. 79. 869-875. 10.1016/j.anbehav.2009.12.037. 
8. Sigurjónsdóttir H, Haraldsson H. Significance of Group Composition for the Welfare of Pastured Horses [published correction appears in Animals (Basel). 2019 Jul 17;9(7):]. Animals (Basel). 2019;9(1):14. Published 2019 Jan 5. doi:10.3390/ani9010014
9. Nadil Silva. (2017) Interspecies Animal ”Friendships”. Swedish University of Agricultural Sciences https://stud.epsilon.slu.se/9959/1/silva_n_170201.pdf
10. Pehkonen , J , Karma , L & Raekallio , M 2019 , ’ Behavioral Signs Associated With Equine Periapical Infection in Cheek Teeth ’ , Journal of Equine Veterinary Science , vol. 77 , pp. 144-150 . https://doi.org/10.1016/j.jevs.2019.03.005https://helda.helsinki.fi/handle/10138/302828
11. Pop, Denisa & Rusu, Alina & Pop-Vancia, Vlad & Papuc, Ionel & Constantinescu, Radu & Vioara, Mireşan. (2014). Physiological Effects of Human-Animal Positive Interaction in Dogs -Review of the Literature. BULLETIN OF UNIVERSITY OF AGRICULTURAL SCIENCES AND VETERINARY MEDICINE CLUJ-NAPOCA. ANIMAL SCIENCE AND BIOTECHNOLOGIES. 71. 102. 10.15835/buasvmcn-asb:10398.
12. Sueur, Cédric & Mery, Frédéric. (2017). Social Interaction in Animals: Linking Experimental Approach and Social Network Analysis. 10.3389/978-2-88945-122-7. https://www.researchgate.net/publication/314287720_Social_Interaction_in_Animals_Linking_Experimental_Approach_and_Social_Network_Analysis
13. Suomen Mielenterveys ry (mieli). Ystävyys eri elämänvaiheissa https://mieli.fi/fi/mielenterveys/ihmissuhteet/ystävyys-eri-elämänvaiheissa
14. Toinon C, Waiblinger S & Rault JP. (2019) Socio-positive interactions in goats: prevalence & social network. ISAE Bergen 2019 Konferenssi. sivu 252: https://cdn.eventsforce.net/files/ef-r47ypsy562lc/website/9/e-book_international_society_for_applied_ethology_2019_-_book_of_abstracts.pdf
15. Wittemeyer George. National Geographic. 31.8.2016 https://www.nationalgeographic.com/news/2016/08/elephants-mourning-video-animal-grief/
16. Wolter R, Stefanski V, Krueger K. Parameters for the Analysis of Social Bonds in Horses. Animals (Basel). 2018;8(11):191. Published 2018 Oct 27. doi:10.3390/ani8110191